Tässä kesän viime kukkaset, pihavajan ikkunalla. Nyt ne oli jo vaihdettava callunoihin. Mutta todella pitkään kukkivat pelakuut -ja petuniat.

Maalla hämmästyttivät kukkivat petuniat piharuukuissa, onhan sentään marraskuu ja ollut pari pakkasyötäkin, siellä maalla nimittäin!

Nämä kukkaset vaihtuivat siis callunoihin.

Talvi saa tulla!

 Olin joku vuosi sitten Taitoshopin valoryijy-kurssilla, tuloksena valkoinen valoryijy, joka on nyt tyttäreni asunnon seinällä.


Lankaa jäi aika reilusti yli tarpeen, joten sille piti keksiä käyttöä. Niimpä ostin Ikeasta maitolasipintaisen pöytälampun, jonka päälle kudoin kuvissa näkyvän päällisen.

 Valo siftaa aika kivasti varjostimen läpi ja luo hämyistä tunnelmaa tilaan.

Koska meillä on jo syksy ja luntakin ehti jo olla maassa, on ihan pakko palata vielä hetkeksi kesään. Muistella niitä ihania kukkaniittyjä ja mehiläisten pörinää, ihanaa sinistä Päijännettä ja rantasaunaa.

Kesä oli kiva!! Sen muistoilla jaksamme taas pitkän ja pimeän talviajan. Eikä se talvikaan ihan huono ole...

Tällainen lattialla seisova valonlähde syntyi viime talvena. Alunperin siitä piti tulla varjostin kattolampulle mutta  sen paikka löytyikin lattialta. Pallo on tehty suuren ilmapallon päälle paperinarua kiertäen ja EriKeeper+vesi-seoksella liimaten. Hauskaa,  mutta sottaista puuhaa!
Sisällä on 40 lampun valosarja. Tämä valojuttu viettää talven vapaa-ajan asuntomme olohuoneen lattialla ja valaisee pimeitä talvi-iltoja valollaan.

Innostuimme tyttäreni kanssa tässä yhtenä päivänä tekemään uusia rannekoruja.

Kävimme ostamassa Sinellistä puisen rannerenkaan, jonka ympärille kudoin valkoisesta 

langasta oheisen päällisen.

Toinen koru tehtiin Citymarketista löytyneestä

jämämyynnissä olleesta rannerenkaasta. Poistimme renkaassa olleen kullanvärisen päällisen,jolloin alta paljastui muovinen musta rannerengas. Sen päälle kudoin oheisen harmaan uuden päällisen.  Aika kivat , vai mitä?

Olen jo vuosien ajan seurannut joutsalaisen käsityöläisen Anu Pylsyn uraa ja kokoajan lisääntyvien ideoiden monipuolisuutta. Ura alkoi omasta navetasta ja on siirtynyt dramaattisten vaiheiden jälkeen

vanhalle koululle keskisuomalaiseen maaseutumiljööseen Joutsaan.

Hölkkäävä Hirvi oli hänen ensimmäisen varsinainen hahmonsa, josta ura alkoi.

Itse ostin ensimmäisenä valkoisen T-paidan, jota edessä koristi Hölkkäävä Hirvi ja takana ihmishahmo.

T-paitaa tuli käytettyvä lukuisia kertoja. En hannonut heittää käyttämääni paitaa roskiin enkä edes kierrätykseen, joten päätin tehdä siitä pienen tyynyn.

Minusta homma toimii mainiosti näinkin. Hirvi jatkaa juoksuaan niskatyynyn kyljessä.

Kierrätyksestä kun aloittelin tuossa viime kerralla, niin jatkan tässä vähän lisää.
Olen virkannut maton, joihin materiaali on saatu vanhoista valkoisista T-paidoista.
Matto painaa varmaan 5 kiloa. Tällä hetkellä matto on niin suuri, että yhden kierroksen
virkkaamiseksi riittää yhden T-paidan trikookude.